Kani on kissan tai pienen koiran kokoinen eläin, joka vaatii liikuntaa aivan kuin kissa ja koirakin. Kani ei siis ole häkkieläin, vaan parhaimmillaan osallistuessaan perheen elämään kuten kissat ja koirat. Luonnossa kani ei paljoa nuku, vaan syö suurimman osan päivästä kuten muutkin ruohonsyöjät. Aktiivisimmillaan kani on aamu- ja iltahämärässä, jolloin se liikkuu suurinpiirtein jalkapallokentän kokoisella alueella parhaat ruohonkorret ja yrtit valikoiden. Harvapa pystyy tarjoamaan kanilleen jalkapallokentän (n. 7000 m²), vaikka asunto olisi isokin. Miten siis turvata kanille riittävä liikunta sisätiloissa?

Saaliseläimenä liikunta on kanille tärkeää paitsi fyysisen hyvinvoinnin kannalta, myös mielen vuoksi. Huonossa lihaskunnossa oleva saaliseläin ei pysty pakenemaan eikä puolustautumaan pedoilta. Silloin se pelkää herkemmin ja säikähtäessään saattaa vahingoittaa itseään. Luiden lujuus nimittäin riippuu niihin päivittäin kohdistuvista voimista. Aivan kuten liikkumaton ihminen on alttiimpi luunmurtumille niin on myös kani. Tässä muutama vinkki siihen, miten kanille voi tarjota liikuntaa:

1. Opeta kanille temppuja. Helpoimpia temppuja opettaa on kohteen seuraaminen. Omat kanini olen opettanut seuraamaan pastakauhaa, vaikka on meillä kotona kosketuskeppikin. Kohteen avulla kanin voi ohjata esimerkiksi hyppäämään esteitä, kiipeämään sohvaan tai syliin tai menemään kuljetuskoppaan tai talousvaa’an kulhoon punnittavaksi. Kohteen opettaminen parantaa kanin hyvinvointia myös siksi, että tarve nostamiselle vähenee. Saaliseläimenä tarttuminen ja kantaminen on kanille usein pelottava kokemus, joka muistuttaa pedon hyökkäystä. Jos kani voi itse liikkua sinne minne tarvitaan, ei syytä nostamiselle ole. Koulutuksessa olen käyttänyt palkkiona esimerkiksi kanieni päivittäistä pellettiannosta tai puolikkaan pikkurillin kynnen kokoiseksi pilkottuja litteitä porkkanan tai omenan paloja.
2. Tarjoa ruoka muualta kuin kupista. Kanin luonnollisessa ympäristössä ruohoa on aina saatavilla, eikä ruoho juokse karkuun. Siksi heinää on oltava jatkuvasti tarjolla. Heinän lisäksi tarjottavat pelletit, salaatit ja yrtit se sijaan kannattaa tarjota mahdollisimman vaihtelevasti. Pelletit voi antaa esimerkiksi puuhapalloista (kaneille on omiakin, mutta kissoille tai koirille tarkoitetut pallot toimivat aivan yhtä hyvin) tai temppujen opettelun yhteydessä. Pelletit voi myös laittaa pahvilaatikkoon, jonka täyttää sanomalehdistä tehdyillä palloilla. Kaupasta hankittujen puuhapallojen tilalla voi käyttää ruskeasta pahvista tehtyjä wc- ja talouspaperirullia. Yrtit ja salaatinlehdet voi laittaa kaneille, jyrsijöille ja linnuille tarkoitettuihin metallisiin koripalloihin tai ripustaa pyykkipojilla niin korkealle, että kanin on kurkotettava ne saadakseen.
3. Ulkoiluta kania valjaissa tai aidatulla pihalla. Muista totuttaa kani valjaisiin ensin sisällä. Kytke niihin talutin vasta, kun kani liikkuu kuin valjaita ei olisikaan. Kanin kanssa kätevin on usein kevyt kelatalutin, koska siinä kani voi hieman juostakin taluttimen heti loppumatta kesken ja sotkeutumatta puiden ja pensaiden oksiin. Kani ulkoilee mielellään myös aidatulla pihalla. Kanit ovat kuitenkin hyppimisen lisäksi taitavia kaivamaan, eikä niitä siksi parane jättää valvomatta. Moni kani oppii myös siirtämään kevyemmät aidat pois tieltään. Muista, että siitä mistä mahtuu kanin pää, mahtuu myös loppu kani! Kanin viihtymistä ulkona parantaa piilopaikkojen saatavuus. Kani ei välttämättä uskalla liikkua aukealla jos sillä ei ole jatkuvasti näköpiirissään paikkaa, johon se voi säikähtäessään paeta. Siksi kanin ulkoiluttaminen muistuttaa enemmän kissan kuin koiran ulkoiluttamista.
4. Tarjoa kanille mahdollisuus kaivamiseen. Tee isosta muovilaatikosta tai katetusta kissanhiekkalaatikosta kaivuulaatikko, johon laitat pohjaksi turvetta ja heinää tai olkia. Anna kanille mahdollisuus kaivaa laatikossa päivittäin tai muutamia kertoja viikossa. Laatikko kannattaa laittaa sellaiseen tilaan, missä kaivamisesta aiheutuva sotku on helppo siivota.
5. Toisen kanin seura mahdollistaa paitsi kylki kyljessä nököttämisen ja toisen pesemisen myös leikkimisen. Kaverin kanssa elävä kani on usein myös rohkeampi ja liikkuu enemmän, koska saaliseläimillä kaksi silmäparia mahdollisia vaaroja tarkkailemassa on aina yhtä parempi.