Eroahdistus

Artikkeli on julkaistu aiemmin Canis -lehdessä.

“Hei! Oletteko tietoinen, että koiranne haukkuu yksin ollessa lähes koko ajan? Itseäni tämä ei haittaa, mutta seinänaapuria ehkä. Terkuin. yks naapureista.” Moni koiranomistaja saa tietää koiransa eroahdistuksesta naapurin jättämästä lapusta. Naapureiden taipumus valittaa ei kuitenkaan ole kovin herkkä mittari koiran pärjäämiselle. Kaikki eroahdistuksen oireet eivät nimittäin kuulu naapuriin. Ääntelyn sijaan koira ehkä ahdistuksissaan rikkoo huonekaluja, läähättää tai juoksee ikkunasta ovelle ja takaisin yrittäessään selvittää koska joku tulee kotiin. Koira saattaa myös tehdä tarpeensa sisälle, vaikka se on sisäsiisti omistajien läsnäollessa.

Vihjeitä koiran pärjäämisestä voi saada tarkkailemalla sitä kotoa lähdettäessä. Onko koira levoton? Rennosti omalle paikalleen nukkumaan menevä koira tuskin ahdistuu yksinolosta. Entäpä kotiinpaluu, onko koira pois tolaltaan helpotuksesta vai rennon iloinen? Videokuvaamalla yksinoloja ajoittain saa tietää mitä kotona todellisuudessa tapahtuu. Moni omistaja yllättyy, mutta eroahdistuksesta kärsivän koiran omistaja saattaa myös järkyttyä nähdessään koiransa hädän.

Eroahdistus on yksi hankalimmista käytöshäiriöistä hoitaa pelkän koulutuksen tai käytösterapian avulla, koska oireilu tapahtuu juuri silloin, kun ketään ei ole paikalla kouluttamassa koiraa. Mikä siis neuvoksi? Koulutuksen mahdollistamaan on kehitetty sekä verkkopalveluita että tietokonesovelluksia. Lisäksi on olemassa laitteita, jotka palkitsevat koiran ennalta määritellyn hiljaisuuden jälkeen. Lievässä oireilussa näistä voi olla hyvä apu, mutta moni koira on yksin ollessaan niin ahdistunut, ettei se kykene syömään. Tällöin on vaihdettava taktiikkaa. 

Eroahdistuksen hoitoon perehtyneestä eläintenkouluttajasta tai eläinlääkäristä on hoidon suunnittelussa korvaamaton apu. Heidän työtään on paitsi kouluttaminen, myös sen arvioiminen, onko oireilussa todella kysymys eroahdistuksesta vai muusta yksin ollessa esiintyvästä oireilusta. Eläinlääkäri voi myös määrätä koulutuksen tueksi ahdistusta lievittävän lääkityksen. Sopivan lääkityksen löytyminen voi kestää jopa muutaman kuukauden, minkä vuoksi se kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hoitoa. Lääkityksen vaikutusta odottaessa kannattaa aloittaa koulutus. Hoidon tavoitteena on tehdä yksin olemisesta koiralle miellyttävää tai vähintään siedettävää.

Eroahdistusta voidaan ajatella olevan ainakin kahta eri tyyppiä. Osa koirista on niin kiintyneitä ihmisiinsä, etteivät ne kykene lainkaan olemaan ilman heitä. Nämä koirat seuraavat omistajia kaikkialle. Koira nukkuu omistajan jaloissa tämän istuessa sohvalla ja siirtyy mukana jopa vessaan. Kysymyksessä voi olla kotia vaihtanut tai pelastettu koira. Toinen ryhmä eroahdistuksesta kärsiviä koiria on kokenut jotakin pelottavaa yksin ollessaan, eikä sen vuoksi enää uskalla jäädä itsekseen kotiin. Tyypillisimmin koiralla on itse asiassa ääni- tai ukkospelko, joka oireilee eroahdistuksena. Joskus koira on saattanut olla yksin kotona esimerkiksi murron tai tulipalon aikana.

Liiallisesti kiintyneiden koirien hoito aloitetaan koiran itsenäisyyden lisäämisestä. Koiralle järjestetään itsenäistä tekemistä ihmisten ollessa kotona. Esimerkiksi puuhapallot tai namin etsintä sopivat hyvin. Harrastukseksi voidaan valita esimerkiksi jäljestys, jossa koiran ei tarvitse jatkuvasti kysellä ohjeita ohjaajalta. Yhdessäolo on ylikiintyneelle koiralle välttämättömyys, mutta se kannattaa ajoittaa sellaiseen hetkeen, kun koira on rauhallinen. Pikkuhiljaa koira jätetään wc:n oven ulkopuolelle tai toiseen huoneeseen syömään puruluuta. Tämän jälkeen koiran kanssa edetään harjoittelemaan rentona yksin jäämistä. Harjoitukseen liitetään jokin uusi vihje, joka kertoo koiralle tämän olevan erilainen yksinolo kuin aiemmat. Uutta vihjettä käytetään ainoastaan silloin, kun koira jää yksin niin lyhyeksi ajaksi, että se pärjää varmasti. Muissa lähdöissä toimitaan kuten ennenkin. Näin pyritään välttämään koulutuksen epäonnistuminen sen vuoksi, että koira on joskus pakko jättää yksin pidemmäksi aikaa kuin mihin koulutuksessa on ehditty.

Yksi tärkeimmistä asioista käytöshäiriöiden hoidossa on ennustettavuus. Koiran on helpompaa sietää epämiellyttäviä asioita kun se pystyy ennakoimaan ne. Siksi koiralle on parempi reilusti kertoa olevansa lähdössä, kuin pyrkiä poistumaan salaa. Muuten koiran on seurattava omistajansa tekemisiä haukan lailla, jotta se tietää milloin tämä ehkä on lähdössä. Seurauksena on herkistyminen yhä uusille lähtöön liittyville merkeille. Lähtötilanteessa ei silti pidä turhaan hössöttää, vaan koiralle voi antaa jonkin erityisherkun ja rauhallisesti kertoa lähtevänsä.

Ääni- tai myrskypeloista kärsivien koirien hoidossa aloitetaan peloista. Jos hoidossa ei ensisijaisesti huomioida äänipelkoa on vaarana, että hoidossa oleva eroahdistus romahtaa koiran kuullessa pelottavan äänen yksin ollessaan. Koulutuksen tukena kannattaa käyttää asiansa osaavaa eläintenkouluttajaa. Hänen tehtävänsä on suunnitella harjoitukset siten, ettei koira pääse herkistymään siedättämisen kohteena oleville äänille. Itse eroahdistuksen hoidossa voidaan edetä kuten liiallisesti kiintyneidenkin koirien kanssa.

Eroahdistuksen, kuten muidenkin käytösongelmien ja -häiriöiden, hoidosta kannattaa pitää päiväkirjaa. Päiväkirjan ei tarvitse olla massiivinen projekti, riittää kun merkitset ylös yksinolon pituuden ja koiran osoittamat oireet, sekä mahdollisen käytössä olevan lääkityksen. Koulutus etenee harvoin suoraviivaisesti ja huonojen päivien epätoivon voi välttää katsomalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä. Hoidon onnistumista on helpointa seurata videokuvaamalla. Hyvä merkki on myös syöminen. Jos koira on aiemmin  ollut kykenemätön syömään sille kotiin jätettyjä herkkuja ja ne alkavat pikkuhiljaa maistua, on koiran usein parempi olla.

Joillain koirilla eroahdistus puhkeaa esimerkiksi perheen toisen koiran kuoltua. Tällöin saattaa herätä ajatus toisen koiran hankkimisesta ensimmäisen seuraksi. Suurimmalle osalle eroahdistuksesta kärsiviä koiria ei ole apua toisen koiran läsnäolosta. Kysymys on ihmisistä erossa olemisesta, eikä toinen koira asiaa muuksi muuta. Mikäli mahdollista, kannattaa aikuista, yksinoloon rennosti suhtautuvaa koiraa lainata kokeeksi joltakin tutulta. Jos oma koira pystyy jäämään rentona kahden tämän koiran kanssa, saattaa toisen koiran hankkiminen helpottaa eroahdistuksen oireita.

Mikäli koiralle ei ole mahdollista järjestää jatkuvaa seuraa, on eroahdistus välttämätöntä hoitaa. Usein pelkkä koulutus ei kuitenkaan riitä helpottamaan koiran ahdistusta niin paljoa, että selvää edistymistä tapahtuisi. Eroahdistuksen käytösterapia on aikaa vievä ja työläs prosessi, jossa kannattaa turvautua ammattilaisen apuun. Onneksi koulutuksen tueksi on myös saatavilla tehokkaaksi osoitettuja lääkkeitä. Niiden avulla koulutusaikaa voidaan lyhentää ja usein lopputulos on parempi kuin pelkän koulutuksen avulla.

Vaikka uuden sohvan tuhoaminen tai sänkyyn pissaaminen ymmärrettävästi harmittaakin, ei siitä voi syyttää koiraa. Eroahdistuksen oireet eivät ole kiukuttelua tai kostamista, vaan merkkejä koiran pahasta olosta. Siksi koiran rankaiseminen on epäreilua. Mitä nopeammin koira saa apua ongelmaansa, sitä nopeammin myös oireet loppuvat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s